PUOLUKKA – Ihosi anti-age supermarja – miten?
Päivitetty 18.8.2026 / 16.9.2025 | Julkaistu 15.8.2022
Postaus sisältää tuotesuosituksia. Affiliatelinkit on merkitty *
Puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Puolukka on hapokas pohjoisten metsiemme marja, joka tunnetaan ravintokäytön lisäksi myös kosmetiikan raaka-aineena.
Puolukkaa ja puolukasta saatavia uutteita sekä siemenöljyä hyödynnetään esimerkiksi ihoa hoitavissa ja kirkastavissa tuotteissa, seerumeissa, kosteusvoiteissa, puhdistustuotteissa, kuorinnoissa ja naamioissa.
Myös vegaanisia puolukkaa sisältäviä kosmetiikkatuotteita on ollut jo pitkään saatavilla – ja paljon myös kotimaisesta tuotannosta. Hyvä Suomi!
Puolukkaa ja muitakin metsämme marjoja on tietenkin hyödynnetty ihonhoidossa jo paljon ennen valmiiden kosmetiikkatuotteiden aikaa. Marjoja on esimerkiksi survottu erilaisiin kotona valmistettuihin kasvonaamioihin.
Nykyään emme kuitenkaan aina elä aivan yhtä välittömässä yhteydessä luonnon kanssa. Onhan se myös aika kätevää, että nämä luonnon raaka-aineet saa halutessaan valmiiksi tutkittuina, formuloituina ja käyttövalmiina kosmetiikkatuotteina.
Vihattu ja rakastettu punainen metsiemme aarre – ja minun henkilökohtainen suosikkini jo vuosien ajan.
Puolukka – pohjoisen supermarja 
Puolukka on mielestäni aivan liian vähälle huomiolle jäänyt metsien aarre.
Mustikka on saanut ansaitusti paljon huomiota ja tutkimusta ympärilleen, mutta toivon, että myös puolukasta saadaan tulevina vuosina yhä enemmän tutkimustietoa – niin ravitsemuksen kuin sen sisältämien bioaktiivisten yhdisteiden ja kosmetiikkakäytönkin näkökulmasta.
Ja tutkittavaa todella riittää.
Puolukka sisältää runsaasti erilaisia fenolisia yhdisteitä, kuten flavonoideja, proantosyanidiineja ja antosyaaneja. Juuri nämä yhdisteet ovat yksi syy siihen, miksi puolukkaa pidetään kiinnostavana pohjoisena marjana.
Mikä ihaninta, puolukka on Suomessa usein myös melko varmasatoinen marja.
Se kukkii mustikkaa myöhemmin, jolloin alkukesän kylmyys ja pölyttäjien vähäisyys eivät yleensä pääse vaikuttamaan kukintaan aivan samalla tavalla kuin aikaisemmin kukkivalla mustikalla.
Pölyttäjillä on tietenkin tässäkin tärkeä tehtävänsä. Kuten biologian oppitunnilta muistamme: kukat ja mehiläiset.
Jos kukinnan aikana on liian kylmää, pölyttäjiä voi olla liikkeellä vähän. Toisaalta hyvin kuiva ja lämmin kasvukausi voi vaikuttaa marjakasvustoihin toisella tavalla.
Eli ”huono mustikkavuosi” ei tietenkään ole mustikoiden vika.
Mustikka ansaitsee muuten ehdottomasti oman kirjoituksensa. Se on aivan yhtä lailla pohjoinen supermarjamme ja erittäin kiinnostava myös ihonhoidon näkökulmasta.
Puolukan hyvikset – mitä siinä on happaman maun lisäksi?
Puolukka ei ole metsämme kaikkein vitamiinipitoisin marja.
Sen todellinen kiinnostavuus löytyykin erityisesti polyfenoleista ja muista bioaktiivisista kasviyhdisteistä.
Puolukka sisältää muun muassa:
-
antosyaaneja
-
proantosyanidiineja
-
flavonoleja
-
fenolihappoja
-
orgaanisia happoja
-
C- ja E-vitamiinia
-
mangaania
-
kuitua.
Näillä fenolisilla yhdisteillä on antioksidanttisia ominaisuuksia. Antioksidantit osallistuvat elimistössä solujen suojaamiseen hapettumisstressiltä, jota syntyy, kun vapaiden radikaalien ja niitä neutraloivien puolustusmekanismien tasapaino häiriintyy.
Kosmetiikassa antioksidanttisia raaka-aineita hyödynnetään puolestaan erityisesti suojaavissa ja ihon ennenaikaisen vanhenemisen merkkeihin suunnatuissa tuotteissa.
Lue lisää vapaista radikaaleista tästä:
Vapaat radikaalit ja vaikutus ihoosi – Miten minimoida?
Puolukan vahvuus ei siis ole pelkästään vitamiineissa. Sen erityinen kiinnostavuus löytyy monipuolisesta fenolisten yhdisteiden kirjosta.
Ja muista – ihosolusi pitävät siitä, että niitä suojataan tarpeettomalta hapettumisstressiltä.
Luonnon värileikkejäkö ja hyötyvihjailuako?
Tässä kohtaa päästään yhteen henkilökohtaisista lempipohdinnoistani.
Luonto tuntuu välillä melkein kertovan väreillä, mitä kaikkea kasvien sisältä löytyy.
Punaiset, siniset ja violetit sävyt syntyvät usein muun muassa antosyaaneista, jotka kuuluvat flavonoideihin.
Puolukan punaisessa kuoressa on antosyaaneja. Tummissa mustikoissa niitä on runsaasti, ja kellertävien sekä oranssien marjojen koostumus on puolestaan taas omanlaisensa.
On hauskaa ajatella, että luonto olisi rakentanut meille jonkinlaisen värikoodiston.
Punainen – sydän ja verenkierto?
Sininen – silmät?
Keltainen ja oranssi – iho?
Ja sitten vielä guarana, jonka marja näyttää suorastaan silmältä.
Lue myös: GUARANA – virkeyttä, antioksidantteja, suojaa ja rasvanpolttoa. Miten?
Onko luonto oikeasti suunnitellut tällaisen värikoodiston meille?
Todennäköisesti ei aivan näin yksinkertaisesti.
Tämä on enemmän tällaisen visuaalisen väriaddiktin henkilökohtaista pohdintaa kuin tieteellinen teoria.
Mutta yksi hyvä käytännön ajatus siitä voidaan silti ottaa mukaan: syö mahdollisimman monipuolisesti erivärisiä marjoja, hedelmiä ja kasviksia.
Silloin ruokavalioon tulee samalla monipuolisesti erilaisia ravintoaineita ja kasviperäisiä bioaktiivisia yhdisteitä.

Puolukka – todellista pohjoisen luonnon voimaa
Puolukan siemenistä saatava öljy on kiinnostava kosmetiikan raaka-aine.
Siemenöljy sisältää rasvahappoja ja muita kasville ominaisia yhdisteitä, minkä vuoksi sitä käytetään erityisesti ihoa hoitavissa, pehmentävissä ja suojaavissa tuotteissa.
Puolukasta saatavia uutteita käytetään puolestaan muun muassa antioksidanttisten ominaisuuksiensa vuoksi.
Puolukka sisältää myös C- ja E-vitamiinia, vaikka C-vitamiinia siinä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi mustaherukassa.
Puolukan vahvuus on ennen kaikkea sen monipuolinen polyfenolikoostumus.
Puolukasta on tunnistettu esimerkiksi proantosyanidiineja, antosyaaneja, flavonoleja ja erilaisia fenolihappoja.
Nämä yhdisteet ovat kiinnostavia sekä ravitsemuksen että kosmetiikan tutkimuksessa niiden antioksidanttisten ominaisuuksien vuoksi.
Lue myös: Miksi eri kivennäisaineet ovat tarpeen ihosi hyvinvoinnille?
Puolukka osana terveellistä ruokavaliota
Puolukka on vähäenerginen marja ja sisältää kuitua sekä runsaasti erilaisia kasviperäisiä yhdisteitä.
Happaman makunsa vuoksi puolukkaan lisätään kuitenkin helposti paljon sokeria esimerkiksi hilloissa ja survoksissa. Siksi kokonaisuutta kannattaa tarkastella sen mukaan, missä muodossa puolukkaa syödään.
Puolukkaa voidaan käyttää:
-
tuoreena
-
pakastettuna
-
kuivattuna
-
survoksena
-
puuroissa
-
smoothieissa
-
jogurtin tai rahkan kanssa
-
ruoan lisukkeena.
Pakastaminen on erinomainen tapa säilöä marjoja pitkäksi aikaa.
Puolukan ja sen polyfenolien vaikutuksia esimerkiksi glukoosiaineenvaihduntaan, matala-asteiseen tulehdukseen, suolistomikrobistoon ja aineenvaihdunnan terveyteen tutkitaan aktiivisesti.
Tulokset ovat kiinnostavia, mutta kaikkia laboratorio- ja eläintutkimuksissa havaittuja vaikutuksia ei voida suoraan siirtää ihmisille.
Siksi puolukkaa ei tarvitse ajatella lääkkeenä.
Se on jo sellaisenaan erinomainen osa monipuolista ruokavaliota.
Anti-age puolukka
Puolukkaa hyödynnetään kosmetiikassa erityisesti tuotteissa, joiden tarkoituksena on hoitaa, suojata ja ylläpitää ihon hyvää kuntoa.
Miksi juuri puolukka?
Antioksidantit
Puolukan fenolisilla yhdisteillä on antioksidanttisia ominaisuuksia.
Kosmetiikassa antioksidantteja hyödynnetään auttamaan ihoa suojautumaan ympäristön aiheuttamalta hapettumisstressiltä.
Puolukan siemenöljy
Puolukan pienistä siemenistä saatava öljy sisältää ihonhoidossa kiinnostavia rasvahappoja.
Kasviöljyt voivat auttaa pehmentämään ihoa ja tukemaan ihon suojakerroksen toimintaa vähentämällä kosteuden haihtumista.
Polyfenolit
Puolukan polyfenolit ovat kiinnostavia myös ihonhoidon tutkimuksessa. Niiden antioksidanttisia ja tulehdusreaktioihin liittyviä ominaisuuksia tutkitaan edelleen.
Tästä syntyykin puolukan kiinnostava yhdistelmä kosmetiikassa:
marjan polyfenolit + siemenöljyn rasvahapot + hyvin suunniteltu kosmetiikkatuote.
Ei ihme, että puolukka esiintyy niin monessa pohjoismaisessa ihonhoitotuotteessa.
Entä puolukan sisältämät hapot?
Puolukan marja sisältää luonnostaan erilaisia orgaanisia happoja, jotka vaikuttavat myös sen hapokkaaseen makuun.
Kosmetiikkatuotteen vaikutusta ei kuitenkaan voida päätellä suoraan siitä, että raaka-aine sisältää luonnostaan tiettyä happoa.
Valmiissa tuotteessa ratkaisevat muun muassa:
-
käytetyn puolukkaraaka-aineen muoto
-
pitoisuus
-
tuotteen pH
-
koko koostumus
-
muut vaikuttavat ja hoitavat raaka-aineet.
Siksi metsästä poimittu puolukka ja valmiiksi formuloitu puolukkakosmetiikka ovat kaksi eri asiaa.
En siis suosittelisi hieromaan hapanta puolukkasurvosta herkälle tai auringon polttamalle iholle, vaikka vanhoista kotikosmetiikan resepteistä tällaisia käyttötapoja löytyisikin. Valmiissa kosmetiikkatuotteessa koostumus on suunniteltu aivan eri tavalla.
Puolukka sopii sen sijaan hienosti esimerkiksi ihoa hoitavien, suojaavien ja kirkkaan näköistä ihoa tavoittelevien kosmetiikkatuotteiden raaka-aineeksi.
Aistin puolukkakosmetiikan suosituksia
Tässä vielä muutamia yhteistyökumppaneidemme puolukkaa sisältäviä tuotteita, joita voimme lämpimästi suositella.
FLOW COSMETICS – Arctic Beauty Cream
Kotimaisen Flow Cosmeticsin Riihimäellä käsin valmistettu Arctic Beauty Creamon ravitseva kosteusvoide erityisesti kuivalle iholle.
Voiteessa hyödynnetään pohjoisia marjaraaka-aineita, kuten:
-
arktista puolukkaöljyä
-
tyrniöljyä
-
villimustikkaöljyä
-
mustaherukkaöljyä.
Puolukan siemenöljy tuo koostumukseen ihonhoidossa kiinnostavia rasvahappoja ja antioksidanttisia yhdisteitä.
*FLOW COSMETICS – Arctic Beauty Cream tehokosteusvoide, 50 ml
Iso suositus. You’ll love it.
MOSSA DERMA+ puolukkaa herkälle iholle
Latvialaisen MOSSA:n DERMA+ -sarjassa hyödynnetään puolukasta saatavia raaka-aineita yhdessä muun muassa kosteuttavien ainesosien kanssa.
*MOSSA DERMA+ Rauhoittava Seerumi, 30 ml
Kevyt ja kosteuttava seerumi on suunniteltu herkälle ja stressaantuneelle iholle. Koostumuksessa on puolukkapohjaisten raaka-aineiden lisäksi muun muassa hyaluronihappoa ja muita kosteutta sitovia ainesosia.
*MOSSA DERMA+ Calming Moisture Cream, 50 ml
Täyteläinen kasvovoide on tarkoitettu erityisesti herkän ihon kosteuttamiseen ja hoitamiseen.
MOSSA Juicy Jelly Hyaluron Moisturizer
*MOSSA Juicy Jelly Hyaluron Moisturizer, 100 ml
Kevyt, öljytön ja hyytelömäinen kosteustuote sisältää hyaluronihappoa sekä marjaraaka-aineita, kuten vadelmaa ja puolukkaa.
Koostumus on hyvä esimerkki siitä, kuinka pohjoisia marjoja voidaan yhdistää moderniin kosmetiikan formulointiin.
Ja hei – puolukka-aika on taas täällä! 
Tätä kirjoitusta päivittäessäni eletään jälleen elokuuta.
Puolukoiden kypsyminen vaihtelee hieman kasvupaikan ja Suomen eri osien mukaan, mutta varsinainen puolukkakausi ajoittuu tavallisesti loppukesään ja syksyyn.
Eli nyt kannattaa pitää silmät auki metsässä.
Puolukka on yksi Suomen runsassatoisista luonnonmarjoista, ja suuri osa sadosta jää edelleen vuosittain metsiin poimimatta.
Siinä on minusta jotakin aivan uskomatonta.
Meillä kasvaa metsissä valtavat määrät ravintoa, jonka poimimiseen tarvitaan parhaimmillaan vain sanko, poimuri ja hieman aikaa.
Puolukka-aika
Parhaimmilla puolukkapaikoilla marjoja voi olla todella runsaasti.
Ja muistetaan yksi asia:
ei sitten kinastella siellä mättäillä.
Jos joku ehti samalle apajalle ensin, vaihda paikkaa. Todennäköisesti vähän matkan päästä löytyy vielä parempi mätäs.
Jos metsään lähteminen ei ole mahdollista tai marjastaminen ei yksinkertaisesti ole sinun juttusi, puolukkaa saa tietenkin myös:
-
toreilta
-
marjanpoimijoilta ja jälleenmyyjiltä
-
ruokakaupoista
-
pakastealtaista.
Pakastepuolukat ovat viimeistään kevättalvella aikamoisia helmiä, kun oman pakastimen marjavarastot alkavat uhkaavasti huveta.
Ja kun vaihtoehtoja on, suosin itse mielelläni kotimaista puolukkaa.
Pohjoisissa kasvuolosuhteissa marjojen bioaktiivisten yhdisteiden koostumukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kasvupaikka, sää, valoisuus ja kypsyysaste. Siksi luonnonmarjojen koostumuksessa esiintyy myös luonnollista vaihtelua.
Mutta kaikkea ei tarvitse mitata milligrammoina.
Joskus riittää, että lähtee metsään, poimii marjat talteen ja nauttii siitä, mitä luonto meille tarjoaa.
Puolukka on edelleen lempimarjani.
t. Emilia – puolukka-heviuser

Lähteitä
Fineli / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: puolukan ravintoarvot.
Luonnonvarakeskus: luonnonmarjat, marjasadot ja puolukka.
Kylli P. ym.: Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea) and European cranberry (Vaccinium microcarpon) proanthocyanidins: isolation, identification, and bioactivities. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 2011.
Kowalska K.: Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) Fruit as a Source of Bioactive Compounds with Health-Promoting Effects – A Review. International Journal of Molecular Sciences, 2021.
Bujor O-C. ym.: Phenolic compounds and antioxidant activity of lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) leaf, stem and fruit at different harvest periods. Food Chemistry, 2018.
Muut lähteet: Oma tieto- ja osaamispohja luonnon raaka-aineista, ravitsemuksesta ja kosmetiikasta sekä kosmetologin koulutus- ja ammattiosaaminen.

