Miksi hoitaisin ihoani ja mikä siinä on tärkeintä…?
Päivitetty 1.9.2026 / 14.3.2026, 25.5.2022, 27.3.2022, 7.3.2021 | Alkuperäinen julkaisu 2.12.2019
[Postaus sisältää tuotesuosituksia, *affiliatelinkit on merkitty.]
Iho on kehomme uloin kerros ja samalla suurin elimemme. Se ei ole vain kehoa peittävä pinta, vaan aktiivinen ja jatkuvasti uusiutuva elin, joka osallistuu moniin elimistömme tärkeisiin toimintoihin.
Aikuisella ihoa on kaikkine kerroksineen noin 1,2–2,3 m². Kun mukaan lasketaan myös ihonalaiskudos, ihon ja sen alaisten kudosten osuus voi muodostaa merkittävän osan koko kehon painosta.
Iho osallistuu muun muassa lämmönsäätelyyn, aistimiseen ja D-vitamiinin muodostukseen sekä toimii tärkeänä suojana ympäristön vaikutuksia vastaan. Se auttaa suojaamaan elimistöämme esimerkiksi UV-säteilyltä, mikrobeilta, kemiallisilta aineilta ja liialliselta veden haihtumiselta.
Iholla on siis paljon muutakin tekemistä kuin näyttää hyvältä.
Ja juuri siksi sen hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta.
Miksi hoitaisin ihoani?
Ihosi viisi tärkeää tehtävää:
1. Suojaaminen
Iho muodostaa elimistömme tärkeän suojan ulkomaailmaa vastaan. Se vaikeuttaa vieraiden aineiden ja mikro-organismien pääsyä elimistöön ja suojaa muun muassa UV-säteilyltä, kuumuudelta, kylmyydeltä ja erilaisilta ympäristön rasitteilta.
Samalla iho auttaa estämään elimistölle välttämättömän veden liiallista haihtumista.
2. Aistiminen
Iho toimii tuntoaistimenamme sekä aistin-, eritys- ja säätelyelimenä. Ihossa olevien reseptorien avulla tunnemme muun muassa kosketuksen, paineen, tärinän, kivun, kylmän ja kuuman.
3. Lämmönsäätely
Iho osallistuu kehon lämpötilan säätelyyn. Ihonalainen rasva ja karvoitus vähentävät lämmönhukkaa, kun taas hikoilu sekä ihon verisuonten laajeneminen lisäävät lämmön poistumista kehosta. Verisuonten supistuminen puolestaan auttaa säästämään lämpöä.
4. Veden ja rasvan varastointi sekä D-vitamiinin muodostuminen
Ihossa tapahtuu aineenvaihduntaa, ja ihonalaiskudos toimii myös energiavarastona ja suojaavana rakenteena.
Ihossa muodostuu lisäksi melaniinia, ja UVB-säteilyn vaikutuksesta käynnistyy D-vitamiinin muodostumiseen liittyvä prosessi.
5. Nesteen haihtumisen ja imeytymisen säätely
Iho osallistuu nesteiden tasapainon ylläpitämiseen ja muodostaa tehokkaan läpäisyesteen kehon ja ympäristön välille. Myös hiki- ja talirauhasten toiminta on tärkeä osa ihon normaalia fysiologiaa.
Ihon ensisijainen tehtävä on suojata kehoamme, sisäisiä kudoksiamme ja solujamme ulkoisilta uhkatekijöiltä – esimerkiksi haitalliselta säteilyltä, ympäristön epäpuhtauksilta, mikrobeilta ja erilaisilta kemiallisilta aineilta.
Iho suojaa myös kuumalta ja kylmältä sekä ehkäisee veden liiallista haihtumista kehosta.
Se on siis melkoinen suojaportti ulkomaailman ja elimistösi välillä – ethän jätä tätä tärkeää kaveria aivan oman onnensa nojaan. 😉
Ihon hyvinvoinnissa kaikkein tärkeintä on, että iho pysyy terveenä ja sen luonnollinen suojatoiminta säilyy mahdollisimman hyvänä.
Käytännössä tähän liittyvät olennaisesti myös ihon kosteus- ja rasvatasapaino: iholle täytyy saada kosteutta, mutta yhtä tärkeää on auttaa sitä myös säilyttämään kosteus.
Ihon kautta haihtuu jatkuvasti vettä ympäristöön. Tätä ihon läpi tapahtuvaa veden haihtumista kutsutaan transepidermaaliseksi veden haihtumiseksi eli TEWL:ksi (transepidermal water loss).
Veden haihtumiseen vaikuttavat esimerkiksi ympäristön lämpötila ja ilmankosteus, ihon kunto ja yksilölliset ominaisuudet. Erittäin tärkeässä roolissa on ihon uloin sarveissolukerros ja sen muodostama läpäisyeste.
Juuri siksi ihon suojakerroksen kunnolla on niin suuri merkitys myös ihon kosteustasapainolle.
Lue myös tämä: Harkitsetko luonnonkosmetiikkaan vaihtamista? Tässä 10 hyvää syytä.
[Ihon rakenne ja eri kerrokset esittely alkaa]
Ihon rakenne ja eri kerrokset
Otetaan tässä välissä pieni kertaus ihmisbiologiaan ja anatomiaan. 🙂
Kuva: Wikipedia Iho
Kun ymmärtää edes pääpiirteittäin, mistä iho rakentuu, on paljon helpompi ymmärtää myös sitä, miksi ihoa hoidetaan ja mitä erilaisilla ihonhoitotuotteilla oikeastaan tavoitellaan.
EPIDERMIS eli ORVASKESI
Kosmetiikan näkökulmasta erityisen tärkeä ihon osa on epidermis eli orvaskesi, ihon uloin kerros.
Kosmetiikkatuotteiden tarkoitus määritellään EU:n kosmetiikka-asetuksessa (EY N:o 1223/2009), ja kosmetiikan vaikutusten tulee pysyä kosmetiikalle määritellyn käyttötarkoituksen piirissä.
Epidermiksessä ei ole verisuonia. Se muodostaa tärkeän osan ihon suojasta ulkomaailmaa vastaan, ja sen rakenne, happamuus sekä solujen väliset liitokset osallistuvat elimistön suojaamiseen muun muassa mikro-organismeilta.
Epidermiksen paksuus vaihtelee ihoalueen mukaan.
Anatomiassa puhutaan ohuesta ja paksusta ihosta. Ohuessa ihossa epidermis muodostuu neljästä pääkerroksesta. Ihon pinnalta syvemmälle päin ne ovat:
-
sarveissolukerros (stratum corneum), josta käytetään myös nimitystä marraskesi
-
jyväissolukerros (stratum granulosum)
-
okasolukerros (stratum spinosum)
-
tyvisolukerros (stratum basale)
Ohut iho peittää suurimman osan kehostamme.
Paksussa ihossa mukana on lisäksi viides kerros:
- kirkassolukerros (stratum lucidum) Se sijaitsee 2. jyväissolukerroksen ja 1.sarveissolukerroksen välissä.
Paksua ihoa on vain kämmenissä ja jalkapohjissa, joissa iho joutuu kestämään tavallista enemmän painetta ja mekaanista rasitusta.
Myös sarveissolukerros on näillä alueilla paksumpi, ja jatkuva hankaus voi johtaa ihon paksuuntumiseen ja känsien muodostumiseen.
Termit ohut ja paksu iho voivat siis hieman hämätä, sillä ne viittaavat ennen kaikkea epidermiksen rakenteeseen. Ihon kokonaispaksuus riippuu myös sen muista kerroksista.
Tyvisolukerroksessa eli 4. stratum basale, syntyvät keratinosyytit siirtyvät vähitellen kohti ihon pintaa. Samalla ne erilaistuvat, tuottavat keratiinia ja muuttuvat lopulta sarveissolukerroksen soluiksi.
Kun solut saavuttavat ihon uloimman kerroksen, ne ovat jo pitkälle sarveistuneita. Lopulta uloimmat solut irtoavat ihon pinnalta osana ihon luonnollista uusiutumista.
DERMIS eli VERINAHKA
Epidermiksen alla sijaitsee dermis eli verinahka.
Dermis muodostuu pääasiassa sidekudoksesta ja sisältää muun muassa verisuonia, hermoja, karvatuppeja sekä hiki- ja talirauhasiin liittyviä rakenteita.
Koska epidermiksessä itsessään ei ole verisuonia, dermiksen verenkierto on tärkeä myös epidermiksen solujen ravinnonsaannille.
Dermiksen ja epidermiksen rajapinta ei ole täysin tasainen. Dermiksen nystyjen eli papillojen muodostama rakenne lisää kerrosten välistä pinta-alaa ja auttaa kiinnittämään kerrokset toisiinsa.
Näitä rakenteita on runsaasti etenkin alueilla, joihin kohdistuu paljon mekaanista rasitusta.
Dermis on tärkeä myös ihon lujuuden ja joustavuuden kannalta. Siellä sijaitsevat muun muassa ihon kollageeni- ja elastiinirakenteet sekä hyaluronihappoa sisältävää soluväliainetta.
SUBKUTIS eli IHONALAISKERROS
Dermiksen alapuolella sijaitsee subkutis eli ihonalaiskerros.
Se muodostuu löyhemmästä sidekudoksesta ja sisältää runsaasti rasvasoluja. Rasvasolut muodostavat ryhmiä, joita erottavat toisistaan sidekudoksiset väliseinät eli septat.
Ihonalaisrasvan määrä vaihtelee kehon eri alueilla ja yksilöittäin. Siihen vaikuttavat muun muassa hormonit, perimä sekä energiansaannin ja energiankulutuksen välinen tasapaino.
Subkutis toimii muun muassa energiavarastona, lämmöneristeenä ja mekaanisena suojana.
Ja sitten takaisin jo varsinaiseen ihonhoitoon…
[Ihon rakenne ja eri kerrokset esittely päättyivät]
Miksi ihon suojakerros on niin tärkeä?
Sarveissolukerroksen solut ovat ihon uusiutumisprosessin loppuvaiheessa olevia soluja, ja yhdessä niitä ympäröivien lipidien kanssa ne muodostavat erittäin tärkeän läpäisyesteen.
Uusia keratinosyyttejä muodostuu epidermiksen tyvikerroksessa, josta ne siirtyvät vähitellen kohti ihon pintaa. Lopulta uloimmat sarveissolut irtoavat luonnollisesti iholta.
Säännöllinen, ihotyypille sopiva ihonhoito auttaa pitämään ihon pinnan hyvässä kunnossa.
Säännöllinen kuorinta on myös tarpeellinen (ihotyypin mukaan noin 1-2krt/kk), mutta kuorinnan tulee olla aina ihon tarpeisiin sopivaa ja riittävän hellävaraista – ihon luonnollista suojakerrosta ei ole tarkoitus kuoria mahdollisimman voimakkaasti pois.
Sarveissolukerroksen rakennetta kuvataan usein tiilet ja laasti -mallilla: sarveissolut muodostavat ikään kuin tiilet ja niiden välissä olevat lipidit laastin.
Näihin lipideihin kuuluvat erityisesti:
-
keramidit
-
kolesteroli
-
vapaat rasvahapot.
Ne ovat ihon luonnollisen suojakerroksen kannalta olennaisia.
Tästä päästään myös kosteusvoiteisiin.
Hyvä kosteuttava tuote voi sisältää sekä humektantteja, jotka sitovat vettä, että ihoa pehmentäviä ja sen suojakerrosta tukevia rasva-aineita.
Jos iholle lisätään vain vettä sitovia aineita, mutta ihon oma suojakerros ei pysty pidättämään kosteutta, kosteutta pääsee edelleen haihtumaan.
Hyaluronihappo on yksi kosmetiikassa paljon käytetyistä humektanteista.
Päivällä suojaa – illalla hoivaa
Päivän aikana iho kohtaa jatkuvasti ympäristön rasitustekijöitä, kuten UV-säteilyä, ilmansaasteita, lämpötilan vaihtelua ja erilaisia epäpuhtauksia.
Päivittäisessä ihonhoidossa tärkeää onkin kosteutuksen lisäksi ihon oman suojakerroksen tukeminen ja erityisesti UV-säteilyltä suojautuminen.
Illalla iholta puolestaan kannattaa poistaa päivän aikana kertyneet epäpuhtaudet, meikki ja aurinkosuojatuotteet hellävaraisella puhdistuksella.
Yö on hyvä aika käyttää ihon tarpeiden mukaan kosteuttavia, rauhoittavia ja hoitavia tuotteita.
Voiteen alle voi olla hyvä käyttää myös ihotyypille ja ihon tarpeisiin sopivaa seerumia.
Seerumin ja kasvovoiteen tehtävät täydentävät hyvin toisiaan: seerumi tuo ihonhoitorutiiniin valittuja aktiiviaineita ja kasvovoide auttaa kosteuttamaan, pehmentämään ja tukemaan ihon suojakerrosta.
Kasvovoiteen koostumus valitaan käyttötarkoituksen ja ihotyypin mukaan
Kaikki ihot eivät tarvitse samanlaista kasvovoidetta.
Kuiva iho voi kaivata enemmän lipidejä ja suojaavia ainesosia, kun taas herkkä iho hyötyy usein mahdollisimman yksinkertaisesta ja rauhoittavasta koostumuksesta.
Ikääntyvä iho voi puolestaan hyötyä tehokkaasta kosteutuksesta sekä esimerkiksi antioksidantteja sisältävistä tuotteista.
Kosmetiikassa käytetään muun muassa:
-
keramideja
-
hyaluronihappoa
-
C-vitamiinia ja sen johdannaisia
-
E-vitamiinia
-
erilaisia kasviöljyjä ja -uutteita.
Seerumia ja kasvovoidetta voidaan erinomaisesti käyttää yhdessä, kun tuotteet sopivat omalle iholle ja täydentävät toisiaan.
Lue lisää: Onko seerumin käyttö tarpeellista?
Tuloksena heleämpi ja tasapainoisempi iho
Ihon luonnollista kosteustasapainoa voidaan tukea omalle ihotyypille sopivalla ihonhoidolla.
Hyvä perusrutiini ei välttämättä tarvitse valtavaa määrää tuotteita. Olennaisempaa on, että iho puhdistetaan hellävaraisesti, sitä kosteutetaan riittävästi ja sen suojakerrosta tuetaan.
Kuiva iho on etenkin Suomen olosuhteissa hyvin tavallinen ongelma.
Tuuli, pakkanen, kylmä talvi-ilma, sisätilojen kuiva lämmitysilma ja ilmastointi voivat kaikki lisätä ihon kuivuutta.
Myös liian voimakas tai usein toistuva pesu sekä iholle liian pesevät tuotteet voivat heikentää ihon suojakerrosta.
Hyvä nyrkkisääntö on edelleen tämä:
Ihon ei tarvitse tuntua pesun jälkeen natisevan puhtaalta ollakseen puhdas.
Jos iho tuntuu heti puhdistuksen jälkeen kireältä ja kuivalta, puhdistustuote tai -menetelmä voi olla omalle iholle liian voimakas.
Myös altistuminen esimerkiksi liuottimille, voimakkaille puhdistusaineille ja tietyille lääkeaineille voi kuivattaa ihoa.
Kun ihon kosteuspitoisuus vähenee, iho voi näyttää karhealta, hilseilevältä ja halkeilevalta. Juonteet voivat erottua selvemmin, ja iho voi tuntua kiristävältä tai kutisevalta.
Keramidit ja hyaluronihappo ihonhoidossa
Keramidit ovat tärkeä osa ihon luonnollista lipidikerrosta ja ihon oman suojabarriäärin toimintaa.
Siksi niitä sisältävistä tuotteista voi olla hyötyä erityisesti kuivalle ja suojakerrokseltaan heikentyneelle iholle.
Hyaluronihappoa esiintyy myös luonnostaan ihossa, erityisesti dermiksen soluväliaineessa. Sen määrä ja ihon kyky ylläpitää kosteutta muuttuvat iän myötä.
Kosmetiikassa hyaluronihappoa käytetään ennen kaikkea tehokkaana kosteutta sitovana ainesosana.
Säännöllinen kasvovoiteen käyttö puolestaan auttaa ylläpitämään ihon pinnan kosteutta ja tukemaan ihon luonnollista suojakerrosta.
Hyvin kosteutettu iho näyttää usein myös sileämmältä, heleämmältä ja kimmoisammalta.
Ikääntymisen tuomat muutokset – miksi ihonhoidon tarve muuttuu?
Ikääntyminen kuuluu luonnollisesti elämään, ja samalla myös iho muuttuu.
Ihon uusiutuminen hidastuu, sen lipidikoostumus muuttuu ja kollageenin sekä muiden ihon rakennetta tukevien aineiden määrä vähenee. Myös ihon kyky sitoa kosteutta voi heikentyä.
Siksi aiemmin hyvin toiminut ihonhoitorutiini ei välttämättä enää vuosien kuluttua vastaa ihon tarpeita.
Ikääntyvä iho hyötyy usein erityisesti hyvästä kosteutuksesta, ihon suojakerrosta tukevista rasva-aineista ja tarkoituksenmukaisista aktiiviaineista.
Hyaluronihappoa sisältävät tuotteet voivat auttaa lisäämään ihon pinnan kosteutta ja tekemään ihosta täyteläisemmän ja sileämmän näköisen.
C- ja E-vitamiinia puolestaan käytetään kosmetiikassa niiden antioksidanttisten ominaisuuksien vuoksi.
Tärkeintä ei kuitenkaan ole yrittää pysäyttää ihon luonnollista ikääntymistä.
Tavoitteena on hyvinvoiva, toimintakykyinen ja omassa iässään kaunis iho.
UV-suojautuminen – yksi tärkeimmistä ihonhoidon teoista
UV-säteilyltä suojautuminen on yksi tärkeimmistä asioista, joita voit tehdä ihosi terveyden ja ennenaikaisen vanhenemisen ehkäisemiseksi. 💖
Aurinkoisina päivinä kannattaa käyttää riittävän korkeaa, laajakirjoista UVA- ja UVB-suojaa tarjoavaa aurinkosuojatuotetta.
Aurinkosuojan teho riippuu myös siitä, kuinka paljon tuotetta käytetään ja muistetaanko sitä lisätä päivän aikana tarvittaessa.
Päivävoiteeseen tai meikkituotteeseen sisältyvä SPF voi olla hyödyllinen lisä, mutta käytännössä tuotetta ei aina levitetä kasvoille niin paljon, että pakkaukseen merkitty suoja saavutettaisiin.
Siksi erillinen aurinkosuojatuote on monelle selkein tapa varmistaa riittävä UV-suoja.
Mikä ero on UVA- ja UVB-säteilyllä?
UVB-säteily vaikuttaa erityisesti ihon pintakerroksiin ja aiheuttaa ihon palamista. Helppo muistivihje on:
B = burning.
UVB-säteily osallistuu myös D-vitamiinin muodostumiseen ihossa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ihoa pitäisi tarkoituksella polttaa tai että rusketusta pitäisi tavoitella D-vitamiinin vuoksi. Ihon palaminen on aina merkki liiallisesta UV-altistuksesta!
UVA-säteily taas tunkeutuu syvemmälle ihoon ja osallistuu merkittävästi ihon valovanhenemiseen.
Muistivihje:
A = aging.
Sekä UVA- että UVB-säteily osallistuvat ihovaurioiden syntymiseen, ja UV-säteily on keskeinen ihosyöpien riskitekijä!
Siksi aurinkosuoja EI ole vain kosmeettinen anti-age-tuote.
Se on ennen kaikkea ihon terveyden suojaamista.
Entä D-vitamiini?
D-vitamiini on elimistölle välttämätön ravintoaine, ja ainakin Suomessa sen riittävään saantiin kannattaa kiinnittää huomiota etenkin vähäisen auringonvalon vuodenaikoina.
D-vitamiinia saadaan ravinnosta, ravintolisistä sekä iholla UVB-säteilyn vaikutuksesta tapahtuvan muodostumisen kautta.
Ihon D-vitamiinisynteesi on säädelty prosessi, eikä auringossa pidempään oleminen tarkoita sitä, että D-vitamiinia muodostuisi rajattomasti enemmän.
Siksi myöskään D-vitamiinin saannin turvaamiseksi ei ole perusteltua altistaa ihoa liialliselle UV-säteilylle!
Ravintolisien käytössä puolestaan kannattaa noudattaa voimassa olevia ravitsemussuosituksia ja yksilöllisiä terveydenhuollosta saatuja ohjeita.
Lue lisää: D-vitamiini myös ihosi hyvinvointiin – miksi?
Mikä ihonhoidossa sitten on kaikkein tärkeintä?
Ihonhoito on valtavan laaja kokonaisuus. Eri ihotyypit, ihon yksilölliset ominaisuudet, elämäntilanteet, vuodenajat ja mahdolliset ihosairaudet vaikuttavat kaikki siihen, mitä iho kulloinkin tarvitsee.
Tässä kirjoituksessa olen painottanut erityisesti meille suomalaisille tuttuja haasteita: kuivaa ja herkkää ihoa, talvi-ihoa sekä ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia.
Kaiken tämän tiedon keskellä ihonhoidon tärkeimmät asiat ovat lopulta melko yksinkertaisia:
- Puhdista hellävaraisesti.
- Kosteuta ihosi tarpeiden mukaan.
- Huolehdi ihon suojakerroksesta.
- Suojaudu liialliselta UV-säteilyltä.
- Valitse tuotteet oman ihosi – ei vaihtuvien trendien – mukaan.
Ihonhoidossa enemmän ei automaattisesti tarkoita parempaa.
-
- Säännöllinen, iholle sopiva hoito on usein paljon arvokkaampaa kuin valtava määrä tuotteita tai jatkuvasti vaihtuva rutiini.
Ihonhoitoa kannattaa ajatella myös kokonaisvaltaisemmin.
-
- Ravinto, uni, palautuminen, liikunta, stressi, ympäristö ja elämäntavat, näkyvät kaikki tavalla tai toisella myös ihossa.
Ihosi kulkee mukanasi koko elämäsi.
Sitä ei tarvitse tavoitella virheettömäksi eikä ikääntymistä tarvitse hävetä. Mutta ihosta kannattaa pitää huolta, jotta se pystyy tekemään mahdollisimman hyvin sen tärkeimmän työnsä:
suojaamaan sinua. ❤️
Hoidathan ja suojaatko sinä ihoasi – ja miten?
